Pelko, fobia ja ahdistus

Reaalipelko on tunne joka kohdistuu vaaralliseen asiaan oikealla tavalla. Määräkohtainen pelko eli fobia on tunne, joka ei kohdistu oikein, vaan pelko kohdistuu symbolisesti (katso Freud Unien tulkinta 6. luku) samanlaiseen asiaan, jotta reaalisessa tilanteessa on syytäkin varoa. Fobioissa pelko ei osu oikeaan kohteeseen, vain menee kohteen ohi. Ahdistus taas on tunne, jossa ihminen ei ole selvillä, mitä hän oikeastaan pelkkää. Ahdistushäiriöstä on kyse, kun ahdistus jatkuu voimakkaana pitemmän aikaa ja haittaa selvästi elämää.

Pelko on hyvä ja tarpeellinen tunne. Se on välttämätön tunne, joka estää tekemästä virheitä ja vaarallisia asioita. Koska psykologit ja psykiatrit hoitavat ihmisten turhia pelkoja, joudutaan koulutuksessa painottamaan sitä, että reaalisia vaaratekijöitä ei saa koskaan vähätellä, vaan asiakkaan tulee pelätä ja olla huolissaan todellisista vaaroista, kuten väkivaltaisesta puolisosta tai seksistä ilman kondomia.

Pelkojen merkitys tulee esille myös silloin, kun ne kemiallisesti tukahdutetaan. Alkoholi on tehokas tilapäinen pelkojen vähentäjä. Mutta kun suomalaiset sotilaat viime sodan aikana hyökkäsivät humalassa, moni tapatti itsensä täysin turhaan. Normaali elämässä humalaisille on tyypillistä normien rikkominen : esim. vastaantulevaa naista voidaan yhtäkkiä puristaa rinnoista. Rauhoittavien lääkkeiden määrin käytön sivuvaikutuksena on usein se, että väärinkäyttäjä lakkaa huolehtimasta asioistaan ja antaa niiden jäädä hunningolle. Heroiini on voimakkain rauhoittava aine: eräs heroinisti kertoi, miten huume- ja rikoskierteen lopussa hän ei enää viitsinyt piilottaa katkaistua haulikkoa naapurien katseilta kerrostalon parkkipaikalla viedessään sen autoon.

Pelko tai ahdistus ei toimi vain estävänä tekijänä, vaan tunne voi yhtä hyvin ajaa toimintaan, eikä vain pakenemaan. Useimmille meistä sosiaalinen ahdistus estää puhumista ja esiintymistä, mutta jotkut puolestaan sama ahdistus ajaa ylirunsaaseen puhumiseen yrityksenä kontrolloida tilannetta. Ahdistuksen ja pelkojen merkitystä elämämme ohjaajina voi kuvata kahden amerikansuomalaisen keskustelulla, jossa toinen mies kehui lukevansa illalla raamattua koska: "Se auttaa rauhoittumaan ja saa nukuttua hyvin". Tähän toinen, insinööri, vastasi: "Minä taas luen illalla pankkikirjoja, se auttaa rauhoittumaan ja nukkumaan hyvin."

Ahdistus

Jos tietoisesti tietää niitä pelkää, uhkaavan tilanteeseen on parempi valmistautua ja on helppo tehdä tietoisia ratkaisuja uhkan minimoimiseksi. Psykoterapiaa, joka auttaa selvittämään ahdistuksen syitä lievittää tehokkaasti ahdistusta, mutta ei poista sitä kokonaan. Mutta miksi ahdistuksessa pelon kohde kätkeytyy tietoiselta ajattelulta?

Kuten aiemmin on mainittu, tunteet syntyvät ja toimivat Impulsiivisella tasolla, kehityshistoriallisesti varhaisemmalla tasolla, kuin ihmisen tietoinen ajattelu. Eläimillä, joilta puuttuu varsinainen tietoinen ajattelu, tunteet toimivat samalla tavoin kuin ihmisillä. Koemme erilaisia tunteita ilman tietoisen ajattelun väliintuloa. Esim. kun pieniä lapsia tiedän lääkärin ja heille tehdään kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta lapsille jää pelko lääkäriä ja valkoista takkia kohtaan, vaikka lapsi ei tietoisesti muista lääkärissä käyntiä.

Tietoisen ajattelun irrallisuus tunteista tulee esille myös siinä, että määrähohteisista peloista voidaan päästä yhdelläkin käyttäytymisterapeutin istunnolla eroon kohtaamalla pelottava asia koskaan tietoisesti analysoimatta sitä, mikä fobian alunperin aiheutti.

Varsinainen syy siihen, miksi emme kykene tietoisen ajattelun tasolla selvittämään pelkojemme syitä on kuitenkin dynaamiseksi tiedostamaton. Erilaiset defenssit eli minän puolustuskeinot vääristävät tietoisen ajattelun toimintaa ja johtavat sen hakoteille todellista pelon aiheuttajaa etsittäessä. Esimerkiksi pelon taustalla on aikaisempia pelottavia tai traumaattisia tilanteita, mutta torjunnan vaikutuksesta näitä tilanteita ei tietoisen ajattelun tasolla pystytä muistamaan. Huomaa muistin toiminnan kaksi typpiä

Ahdistus on ongelmallista lähinnä silloin, kun se on häiritsevän voimakasta. Pelon tehtävänä on eläimellä ja ihmisellä ohjata sen käyttäytymistä niin, että se välttää vaaroja tilanteessa. Pelon sanoma on "älä tee sitä", sen tehtävänä on estää vaarallinen toiminto. Jos meneillään oleva toiminto on ihmiselle yhdentekevä tai vähemmän tärkeä, pienikin pelko aiheuttaa toiminnosta luopumisen. Jos toiminto taas on tärkeä ja latautunut, niin tarvitaan voimakas pelon tunne sen estämiseksi. Voimakas ahdistus syntyy vain tilanteissa, joissa ihminen on tekemässä jotain itselleen tärkeää asiaa: hänellä on voimakas lataus tehdä jokin asia vaaran uhallakin. Ahdistunut ihminen ei tuskallisesta tunteesta huolimatta luovuta ja muuta käyttäytymisensä suuntaa pois ahdistavista tekijöistä vaan sisäinen pakko ohjaa hänen käyttäytymistään uudelleen ja uudelleen pelkoa kohti. Toinen voimakkaan positiivisen latauksen aiheista voi olla seksi. Toinen voimakkaan latauksen antaja on aggressio joka syntyy siitä, että yksilö tavoittelee kilpailutilanteessa jotain itselleen tärkeäksi kokemaa tai puolustaa omaa etuaan jonkin itselleen tärkeän asian ollessa uhattuna. Tällainen seksuaalinen tai aggressiivinen impulssi voi olla laajalti dynaamisesti tiedostamaton. Ahdistuksen syitä selvitettäessä ei voidakaan keskittyä vain pelon aiheuttajaan, vaan kokonaisvaltaisesti selvitellään ihmisen tarpeita ahdistavassa tilanteessa ja sitä, mikä pelosta huolimatta pakottaa ihmisen ahdistusta kohti.
Pelon mielikuvitusta ohjaavaa vaikutus

Seuraava - Masennus ja epätoivo

MathPsych Etusivu

webmaster@tiedostamaton.net